“Mirjami oli hurja tyttö! Se laski koskenkin uimalla,” kerrottiin Keuruun Virtalassa. Tämän paikkakunnalla jo varhain kuuluisaksi tulleen tytön tempaukset herättivät huomiota. Anni Mirjami Mielikki oli yksi perheen kymmenestä lapsesta, joista kuusi kasvoi aikuiseksi saakka. Huolimatta perheen varakkuudesta, ei lapsen selviäminen aikuisikään ollut suinkaan varmaa noihin aikoihin. Olihan tyttären syntymävuosi 1915. Vauhdikas tyttö sai kylällä lempinimen Hurjami. Hän ratsastaa viiletti hevosellaan pitkin metsiä ja peltoja semmoista kyytiä, että mökeissä pelättiin hänen heittävän henkensä. Tyttö harrasti myös yleisurheilua, uintia ja miekkailua. Kun hänellä oli riittävästi ikää, hurjasteli Mirjami moottoripyörällään merkkiä Harley Davidson! Palkintokaappi täyttyi eri lajien pokaaleista. Urheilukentillä häntä kutsuttiin amatsooniksi. Pojat olivat luonnollisesti tyttöön ihastuneita. Kentällä oli ilta pilalla, jos moottoripyörän ääntä ei alkanut kuulumaan, eikä Mirjami saapunutkaan treenaamaan. Kentällä tyttö oli yksi pojista, mutta kun eräässä juhlassa hän esiintyi niin sanotusti täysissä tällingeissä, alkoi poikia äkkiä ujostuttamaan. Oli selvää, että tuosta tytöstä tulisi tähti. Hän ei jäisi heidän laillaan näille tanhuville tallaamaan.

Tyttö sinä olet tähti

Kuosmasen tie johti näyttämöopiston kautta tansijattareiksi Kansanteatteriin. Mutta tyttöä kiinnosti elokuva teatteria enemmän. Jo opiskeluaikoihin hän toimi avustajana joissakin elokuvissa. Eräänä päivänä hän sitten sattui Teuvo Tulion katseen kohteeksi ja siitä varsinainen ura alkoi urjeta. 

Hänen ensimmäinen roolinsa oli elokuvassa Laulu Tulipunaisesta kukasta. Jo tuossa elokuvassa hänen esittämänsä hahmo oli traaginen. Hyväksikäytetty, mutta ei suinkaan nujerrettu. Seuraavat elokuvaroolit olivat pieniä, mutta silti Kuosmanen tuli huomatuksi. Jopa niin, että Nyrki Tapiovaaran huonoksi haukuttua elokuvaa Kaksi Vihtoria, käytiin katsomassa vain Kuosmasen lauluesityksen takia. Naisen samettinen ääni aiheutti jopa kalabaliikkia* lehtien palstoilla. “Katsoimme sen elokuvan neljään kertaan, koska Kuosmanen lauloi siinä”

“Tällä kaunottarella on pantterin nenä, turkoosinsiniset obeliskin silmät, kiihkeät orientaaliset poskipäät ja atleetin jänteistä sommiteltu Venuksen vartalo” toimittaja Antti Halonen

Kaksi elokuvaroolia riitti tekemään Kuosmasesta vahvan ja verevän naisen perikuvan. Valkoinen peura on hänen tunnetuin ja läheisin elokuvansa. Se oli Kuosmasen ja hänen aviomiehensä henkilökohtainen projekti, johon he joutuivat käymään kerjäämässä rahaa kesken kuvausten. Valkoinen peura lie kulttimaineessakin, paikoin se hymyilyttääkin, mutta aikanaan elokuva keräsi kansainvälisiä palkintoja ja se myytiin moneen maahan.

Kööpenhaminan Kuninkaallisen Teatterin baletin syksyllä 1957 esittämä Maanerenen / Kuupeura pohjasi vapaasti Valkoinen peura -elokuvaan. Baletin sävelsi Knudåge Riisager ja sen koreografian suunnitteli Birgit Cullberg. Jälkeenpäin tekijänoikeuksista syntyi kiistaa. (Elonet)

Kuosmasen voimakkaat kasvonpiirteet, tumma tukka, silmien vangitseva katse tekivät hänestä vahvojen roolien naisen. Hän ei tarvinnut irtoripsiä näyttääkseen hyvältä. “Kuosmanen liikkui kuin petoeläin,” kuvaili työkaveri naisen kävelytyyliä. Hän oli urheilullinen, älykäs ja monilahjakas. Mirjami Kuosmanen käsikirjoitti ja ohjasi näyttelytyötä sekä tuotti elokuvia yhdessä aviomiehensä kanssa.

* Benderin kalabaliikki: Nimitys tulee vuodesta 1713, jolloin turkkilaiset sotilaat vangitsivat Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n Benderissä (nykyisen Moldovan alueella). Kuninkaan ja hänen miestensä vastarinta synnytti väkivaltaisen kahakan, josta sana levisi pohjoismaisiin kieliin

Maria Jotuni oli näytteljättären suosikkikirjailija. Kuosmanen halusi tehdä elokuvan jostakin hänen kirjastaan. Mutta Jotunin kirjoja pidettiin mahdottomina filmata. “Jotunia on kuunneltava tarkkaavaisesti,” sanoi Kuosmanen. Hän perehtyi aiheeseen perinpohjaisesti. Tuli Kuopioon. Kuljeskeli Jotunin kotimaisemissa, haastatteli ystäviä ja naapureita. 

Mutta niinhän siinä kävi, että villipeuran matka katkesi kesken. Mirjami Kuosmainen kuoli vain 48 vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen uimahallissa.

Etusivulle